Tähdet putoavat
taivaalta
Viisikymmentä kolme vuotta pimeästä päivästä, ”ilmaantui
viimeinen niistä merkeistä, jotka Vapahtaja oli maininnut tulemisensa
edeltäjinä. Jeesus sanoi, että ’tähdet putoavat taivaalta.’ Matt.24:29.
Ja Johannes, joka sai näyssä katsella Herran päivän läheisyyttä juhlistavia
tapahtumia, kertoo Ilmestyskirjassa, että ’taivaan tähdet putosivat maahan,
niin kuin viikunapuu varistaa raakileensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa.’
Ilm.6:13. Tämä ennustus toteutui huomiota herättävällä ja vaikuttavalla
tavalla, kun tapahtui suuri tähtisade marraskuun 13. päivänä 1833. Se oli
laajimmalle ulottuva ja ihmeellisin tähtisade, mitä milloinkaan on merkitty
muistiin; ’koko taivaankansi Yhdysvaltojen yläpuolella oli silloin neljä tuntia
liikkuvan tulen vallassa. Tässä maassa ei ole sen ensimmäisen asutuksen jälkeen
esiintynyt toista taivaallista ilmiötä, jota määrätty ihmisluokka olisi
katsellut sellaisella jännittyneellä ihailulla ja toiset sellaisella pelolla ja
levottomuudella, kuin tapahtui tässä tähtisateessa.’ ’Sen ylevyyden ja
pelottavan kauneuden muistavat vielä monet… Sadepisarat eivät voi pudota paljoa
taajemmin kuin meteorit putosivat maata kohti. Ne putosivat itään, länteen,
pohjoiseen ja etelään, kaikkiin suuntiin samalla tavalla. Sanalla sanoen, koko
taivas näytti olevan liikkeessä… Sitä kuvaillaan professori Sillimanin
päiväkirjassa näytäntönä, joka näkyi yli koko Pohjois-Amerikan… Kello kahdesta
alkaen aina valoisaan päivään saakka, taivaan ollessa täysin selkeä ja
pilvetön, häikäisevien valojen lakkaamaton vilke oli nähtävänä yli koko
taivaan.’
Mikään kieli ei voi kuvailla tuon suurenmoisen näytelmän
komeutta. Ei yksikään, joka sitä ei nähnyt, voi muodostaa oikeaa käsitystä sen
loistosta. Näytti siltä kuin kaikki taivaan tähdet olisivat kokoontuneet samaan
pisteeseen lähellä keskitaivasta ja samalla kertaa syöksyneet salaman
nopeudella joka taholle kohti taivaanrantaa; ja kuitenkaan ne eivät loppuneet –
tuhannet seurasivat nopeasti toisia tuhansia, ikään kuin olisivat olleet luodut
tätä tilaisuutta varten.’ ’Ei ollut mahdollista nähdä onnistuneempaa kuvaa
raakileitaan varistavasta viikunapuusta, jota kova tuuli pudistaa.’
New Yorkin Journal of Commerce-lehdessä oli
marraskuun 14. päivänä 1833 tätä ihmeellistä ilmiötä koskeva pitkä kirjoitus,
jossa oli seuraava lausunto: ’Minä luulen, ettei kukaan filosofi tai oppinut
ole puhunut tai kirjoittanut sellaisesta tapahtumasta, kuin oli eilisaamuinen
ilmiö. Profeetta ennusti sen 1800 vuotta sitten aivan tarkalleen, kun vaan
haluamme ymmärtää tähtien putoamisen tarkoittavan putoavia tähtiä… siinä
ainoassa merkityksessä, jossa se voi olla kirjaimellisesti totta.’
Näin näkyi viimeinen niistä Jeesuksen tulemisen merkeistä,
joista Hän sanoi opetuslapsilleen: ’Kun näette tämän kaiken, tietäkää, että
se on lähellä, oven edessä.’ Matt.24:33. Näiden merkkien jälkeen Johannes
näki lähinnä seuraavana suurena tapahtumana taivaan poistuvan kokoon
käärittävän pergamenttikäärön tavoin, maan järistessä, vuorien ja saarien siirtyessä
sijoiltaan ja jumalattomien yrittäessä kauhun valtaamina kätkeytyä Ihmisen
Pojan kasvoilta. Ilm.6:12–17.” EGW: ST, s. 317-318.
Rakas lukija, suuresta tähtisateesta on kulunut 2026 – 1833 =
193 vuotta, eikä Jeesus enkeleineen ole vieläkään tullut omiansa hakemaan
taivaskotiin. Mistä se johtuu? ”Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se
rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä
varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy” Habak.2:3. ”Ei Herra viivytä
lupauksensa täyttämistä, niin kuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan
Hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu,
vaan että kaikki tulevat parannukseen” 2.Piet.3:9. Vielä muutamien ennusmerkkien
tulee täyttyä, sitten Herramme Jeesus sanoo: ”Se on täytetty.” Jumala
sinua siunatkoon, aamen.
