Kolme Suurta Sapattia

Ennen pian tapahtuvaa Ihmisen Pojan toista tuloa elossa olevaa ihmiskuntaa koetellaan sillä, kuka on heidän Jumalansa, jota he kumartavat ja palvelevat. Jokainen meistä joutuu valitsemaan puolensa. Kukaan ei voi jäädä sivustakatsojaksi. Taistelu Kristuksen ja Saatanan välillä huipentuu siihen, pidämmekö Jumalan käskyt, vaiko Luciferin käskyt. Taistelu kohdistuu erikoisesti Jumalan alkuperäisen lain IV käskyyn - lepopäiväkäskyyn, joka on paavillisen Rooman muuttamassa laissa sen III käsky. Jumala ennustaa Danielin kautta tulevan paavinvallan, joka pyrkii muuttamaan ajat ja lain (Dan.7:25). Paavi väittää olevansa Kristuksen sijainen maan päällä, mutta todellisuudessa hän on Kristuksen vastustajan, Saatanan, sijainen maan päällä.

Ilman Jeesusta kukaan meistä ei kykene noudattamaan YHVH’n (YeHoVaH’n) käskyjä johtuen ensimmäisen Aadamin syntiinlankeemuksesta. Mutta viimeinen Aadam (Jeesus Kristus, katso 1.Kor.15:45) tuli tekemään tyhjäksi Perkeleen teot (1.Joh.3:8). Uskossa Jumalan Pojan uhrikuolemaan ristillä meidän syntiemme tähden, synnymme uudeksi Kristuksen Hengestä Jumalan lapsiksi ja saamme voiman pitää kaikki, mitä Jeesus on käskenyt meidän pitää (Matt.28:20). Jumalan lapsina Hänen käskynsä on pantu sydämiimme ja kirjoitettu mieliimme (Hebr.10:16). Yehovah’n lain neljäs käsky on koko lain keskeisin käsky (2.Moos 20:8–11). Sapatin päivä on Luojamme päivä, jonka Hän on luomisen jälkeen asettanut luomalleen ihmiselle levon ja jumalanpalveluksen päiväksi. Raamatussa ihmisen luku on 6, mutta Jumalan luku on 7. Jumalan luomat enkelit viettävät Luojansa sapattia. Kaikki muiden maailmojen Jumalan kuviksi luodut asukkaatkin viettävät Luojansa sapattia. Sapatti yhdistää kaikki luodut maailmat Isän ja Pojan valtaistuimen luo yhdeksi suureksi perheeksi. Jumalan laki on Hänen valtaistuimensa perusta (Ilm.11:19). Jumala on antanut Pojalleen kaiken vallan taivaassa ja maan päällä (Matt.28:18). Jeesus on sapatinkin Herra (Mark.2:28), sillä Jumala on luonut kaiken Poikansa kautta (Kol.1:16).

I Suuri Sapatti

Jumala on luonut kaiken Hänen Poikansa kautta. Ennen kuin maailmamme luotiin, olivat Isä ja Poika ja enkelit olemassa. Luomistyön arkkitehtina oli itse Korkein Jumala ja toteuttajana Jumalan ainosyntyinen Poika. Yhdessä He suunnittelivat luovansa maailmamme valmiiksi kuudessa kirjaimellisessa päivässä. Viikon seitsemäs päivä (perjantai-illan auringon laskusta lauantai-illan auringon laskuun) on aina ollut ja tulee aina olemaan Isän ja Pojan luomistyön muistona ikuisen lain IV käskyn mukaan.

Pyhät enkelit taivaassa viettävät viikkosapattia heidän ja heidän maailmansa luomisen muistoksi. Jumala on luonut Poikansa kautta monia muitakin maailmoita, joiden lankeamattomat olennot viettävät viikkosapattia heidän ja heidän maailmansa luomistyön muistoksi. Sapatin keskus on YHVH’n valtaistuin. Sen perustana ovat lainarkki ja armoistuin. Valtaistuimella istuvat Isä ja Poika, jolle Isä on antanut kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. Arkissa ovat alkuperäiset kymmenen käskyä, manna-astia sekä Aaronin viheriöivä sauva. Neljäs käsky eli sapattikäsky hohtaa ihanampana kuin ne muut ihanat käskyt. Tämän taivaassa olevan lain tarkka kopio on se laki, jonka YHVH julisti kansalleen Israelille erämaassa Siinain vuorella ja kirjoitti omalla sormellaan kivitauluihin. Laki on 2.Moos.20:2–17 luettavissamme. Koska kiveen kaiverrettua lakia ei voi muuttaa rikkomatta kivitauluja, julistaa sekin omalta osaltaan lain olevan muuttumaton. Lain antaja itse julistaa: ”Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, kunnes kaikki on tapahtunut” Matt.5:18.

Tässä YHVH’n lain IV käsky sanatarkasti käännettynä: ”Muistaaksesi sapatin päivän, pitääksesi sen pyhänä. Kuutena päivistä sinun tulee tehdä työsi ja kaikki askareesi, mutta seitsemäntenä päivänä, YHVH’n sinun Jumalasi sapattina, sinun ei tule tehdä mitään työtä, ei sinun tai poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai eläimesi tai muukalaisesi porttiesi sisällä. Sillä kuutena päivistä teki YHVH taivaat ja maan, meren ja kaiken mitä niissä on, mutta Hän lepäsi seitsemännen päivän.  Tämän vuoksi YHVH siunasi sapatin päivän ja Hän teki sen pyhäksi.”

Vuoden 1973 alusta muutettiin kalenterissamme viikkojärjestystä siten, että valhepyhästä, sunnuntaista, tehtiin viikon seitsemäs päivä. Keskiviikko todistaa yhä, mikä on viikon todellinen seitsemäs päivä, eli pyhäpäivä. Jumala ei muuta lakiaan eikä viikkojärjestystään. Samoin vuorokausi on luopumuksen tähden muutettu vaihtumaan keskiyöllä, vaikka Luoja asetti sen vaihtumaan jo illalla, auringon laskiessa.

II Suuri Sapatti

Moni pitää itsestään selvänä, että Jeesus tuomittiin, pahoinpideltiin, ristiinnaulittiin ja kuoli pääsiäisviikon perjantaina, vietti kuolleena viikkosapatin haudassa ja nousi sapatin ja sunnuntain välisenä yönä kuolleista. Tämä on vain osittain totta, sillä Jeesus itse sanoi: ”Sillä niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä” Matt.12:40.

Jos Jeesus kuoli ja haudattiin perjantaina ennen auringon laskua, Hän olisi ollut vain kaksi päivää ja kaksi yötä maan povessa, sillä Jeesus nousi kuolleista sapatin loputtua viikon ensimmäisen päivän yönä, jolloin vielä oli pimeää.

Noustuaan kuolleista Jeesus selitti seuraajilleen: ”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista” Luuk.24:46. Tässä päivä tarkoittaa vuorokautta. Johanneksen evankeliumin mukaan juutalaisten vuotuinen pääsiäissapatti ja meidän kaikkien ihmisten viikkosapatti olivat silloin peräkkäin yhtä suurta sapattia: ”Koska silloin oli valmistuspäivä, niin – etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatin päivä oli suuri (kreik. megale he hemera, joka tarkoittaa myös ”pitkä, laaja”)” Joh.19:31. ”Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä, ja se hauta oli lähellä” Joh.19:24. Huomaa, valmistuspäivä olikin jo torstaina, sillä juutalaisten vuotuinen pääsiäissapatti, pääsiäisjuhlan 1. päivä, oli silloin perjantai (pitkäperjantai) ja viikkosapatti, joka on meitä kaikkia ihmisiä varten, oli lauantai, pääsiäisjuhlan 2. päivä. Jeesus nousi haudasta pääsiäisjuhlan kolmantena päivänä (sunnuntaina) niin kuin Hän sanoi. Raamatussa ei ole mitään ristiriitaa!

III Suuri Sapatti

Ihmisen Pojan tulemiseen liittyvät tapahtumat aloittavat suuren sapatin, joka kestää tuhannen vuotta (Ilm.20:6). Pietari muistuttaa: ”Yksi päivä on YHVH’n edessä kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä” 2.Piet.3:8. Maailmamme luominen kesti 6 päivää. Jeesuksen tullessa toisen kerran, on maailmamme luomisesta kulunut noin 6000 vuotta.  Neljäntenä päivänä Jumala loi auringon ja muut pienemmät valot valaisemaan maan päälle. Jumalan Poika tuli Ihmisen Pojaksi noin 4000 vuotta maailmamme luomisesta. Hänestä todistaa Johannes: ”Tosi valo, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan” Joh.1:9. Jeesuksen I tulosta on nyt yli 2000 vuotta ja maailmamme luomisesta hieman yli 6000 vuotta. Ajallisesti Jeesus olisi jo vuosia sitten voinut tulla. Elämme siis lisäajalla, sillä Jumala ei halua meidän hukkuvan, vaan että tekisimme parannuksen ja ehtisimme vielä pelastua, katso 2.Piet.3:9. Vielä ehdimme luopua laittomuuksistamme ja pelastua Kristuksessa. Pian kuitenkin armonovet sulkeutuvat lopullisesti, eikä kukaan voi enää tehdä parannusta. Ihmisen Pojan tuloa edeltävät Raamatun profetiat ovat täyttymässä!

SUURI JEHOVAN PÄIVÄ. ”Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä YHVH’n päivä tulee. Niin, se on lähellä” Jooel 2:1. ”YHVH antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen lukuisa on Hänen väkensä, väkevä on Hänen käskynsä täyttäjä. Suuri on YHVH’n päivä, pelottava ja hirmuinen. Kuka voi sitä kestää?” Jooel 2:11. ”Lähellä on YHVH’n suuri päivä. Se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, YHVH’n päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat” Sef.1:14.” ”Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin YHVH’n päivä tulee, se suuri ja julkinen” Apt.2:20.  ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee YHVH’n päivä, se suuri ja peljättävä” Mal.4:5.

Ennen armonovien sulkeutumista ja YHVH’n päivän tuloa on Jeesus vuodattava Henkensä: ”Tämän jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken ihmissuvun päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkevät näkyjä. Myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko pimenee ja kuu tulee vereksi, ennen kuin YHVH’n päivä tulee, se suuri ja pelättävä. Jokainen, joka huutaa avuksi YHVH’n nimeä, pelastuu” Jooel 2:28–32. Anna itsesi kokonaan Jeesukselle, sillä Hänen nimensä merkitsee ”YeHoVaH pelastaa”. Nyt on otollinen aika, nyt on pelastuksen päivä!

Suuren ahdistuksen ajan lopussa Ihmisen Poika tulee hakemaan kaikkien aikojen pelastettunsa taivaskotiin. Suuresta ahdistuksen ajasta luemme Dan.12:1: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” Suuri ahdistuksen aika edeltää Jeesuksen II tuloa. Hän hakee taivaskotiin kaikki ne, joiden nimet ovat säilyneet elämän kirjassa.

Jeesuksen II tulo on ”suuri ja julkinen” tapahtuma: ”Sillä niin kuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva” Luuk.17:24. ”Katso, Hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä Hänet, niidenkin, jotka Hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat Hänen tullessansa. Totisesti, aamen” Ilm.1:7. Jeesus tulee täydessä taivaan valtojen kirkkaudessa: ”Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhien enkelien kirkkaudessa” Luuk.9:26. ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” 1.Tess.4:16,17.

Jeesuksen tullessa pedon merkin ottaneet sunnuntaiuskovaiset kuolevat yhdessä pakanoiden kanssa ja Saatana riivaajineen sidotaan tuhoutuneelle maapallolle tuhanneksi vuodeksi, katso Ilm.20:1–3. Taivaassa pyhät tuomitsevat kaikkien aikojen jumalattomat sen tuhannen vuoden aikana, katso Ilm.20:4,6.

Jeesuksen tullessa YHVH’n suuren sapatin alussa, tapahtuu pyhien ylösnousemus. Tuhannen vuoden kuluttua herätetään jumalattomat kuolon unestaan. Heidän valtavaa joukkoaan kutsutaan Googiksi ja Maagogiksi, katso Ilm.20:8. Nyt Saatana riivaajahenkineen pääsee vankeudestaan, yllyttäen kuolosta herätetyt jumalattomat valtaamaan maan päälle laskeutuneen uuden Jerusalemin, jossa pyhät ovat turvassa. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa kaikki syntiset, katso jae 9.  YHVH’n suuren sapatin lopussa kuolema ja tuonela heitetään tuliseen järveen. Tuli puhdistaa maapallon ja lähiavaruuden. Toisessa kuolemassa tuli on kuluttanut kaikki syntiset olemattomiin, mitään ikuista piinaa tulijärvessä ei ole. Näin on maailmallemme säädetty seitsemän tuhannen vuoden aika päättynyt. Siitä on jatkuva uusi ikuisuusaika pelastetuille. Syntiä ja syntisiä ei enää ole. Kuolemaa ei ole enää oleva. YHVH on Poikansa kautta luova uudet taivaat ja uuden maan pelastettujen kodiksi, jälleen kuutena kirjaimellisena päivänä, katso: Ilm.21.luku, Jes.65:17.

Paavali kirjoittaa viikon seitsemännestä päivästä ja maailmamme seitsemännestä tuhannen vuoden ajasta näin: Hebr.4:1–13: ”Varokaamme siis, koska lupaus päästä Hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. 2) Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niin kuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat. 3) Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niin kuin Hän on sanonut: ”Ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni’”, vaikka Hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti. 4) Sillä Hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: ”Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa”; 5) ja tässä taas: ”he eivät pääse minun lepooni.” 6) Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden, 7) niin Hän taas määrää päivän ”tämän päivän”, sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niin kuin ennen on sanottu: ”Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne.” 8) sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, sen jälkeisestä päivästä. 9) Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva”.

Jumalamme loi maailmamme Poikansa kautta kuutena kirjaimellisena päivänä. Seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi ja pyhitti sen meille levonpäiväksi. Sapatti on taivasten valtakunnan perustuslain IV käsky. Pyhät enkelit viettävät sapattia taivaassa yhdessä Isän ja Pojan kanssa. Kun eräs sapatti taivaassa oli päättynyt, ryhtyi Jumala Poikansa kautta luomaan maailmaamme juuri niin kuin Jumala sen Mooseksen kautta on ilmoittanut pyhässä sanassaan. Kehitysoppi miljardeine vuosineen on humpuukia, epäjumalan palvelusta. Luojamme on ennalta nähnyt ihmisen lankeamisen, laatinut pelastussuunnitelman ja jumalattomien tuomion. Hän on luomisessa määrännyt viikoksi VII päivää, samoin ajan maailmamme luomisesta maailmamme uudeksi luomiseen VII tuhatta vuotta. Viikon VII päivä on Yehovah'lle pyhitetty levonpäivä ja VII tuhatvuotiskausi on kaikkien aikojen pelastettujen erikoinen aika taivaanlevossa, jolloin he ovat osallisina kaikkien aikojen jumalattomien ihmisten ja enkelien tuomitsemisessa (Ilm.20:4; 1.Kor.6:3).

Jumala on ajatuksissaan ja teoissaan täydellinen. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat avoin kirja Hänen edessään, kaikki syyt ja seuraukset on otettu huomioon Jumalan suunnitelmissa meidän parhaaksemme. ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa” Jaak.1:17. Yehovah'n sapatti on meille annettu täydellinen lahja, jonka Perkele on paavinvallan kautta halunnut ihmiskunnalta riistää pannen oman valtansa merkin, sunnuntain, Luojansa sapatin tilalle. Kristusta vastustavasta vallasta Pietari varoittaa meitä, jotka elämme Jeesuksen tulon odotuksessa:

2.Piet.2:3-12: ”3) Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, 4) tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä Jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 5) Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? 6) Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. 7) Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, 8) niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, 9) tuo, jonka tulemus tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä 10) ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden, etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11) Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, 12) että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.”  Aamen, valitse Jumalan sapatti, joka on Hänen lakinsa sinetti; hylkää pedon merkki, joka on sunnuntai. 

 


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Otsikko 1 Pelastuskokemukseni