Otsikko 1 Pelastuskokemukseni

 

Ihmisen Poika tulee!

”Olkaa tekin valmiit, sillä hetkenä, jota ette aavista, Ihmisen Poika tulee” Luuk.12:40. ”Joka häpeää minua ja minun sanojani, häntä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee omassa sekä Isänsä ja pyhien enkelien kirkkaudessa” Luuk.9:26.

Koko väärentämätön Raamattu on ”logos”, Jeesus Kristus - eli Jumalan sanaa pelastukseksemme. Raamattua lainatessani käytän kustantajan UUSI TIE vuoden 1993 käännöstä sekä tarvittaessa BibleHub’ia.

 ”Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala” Joh.1:1. Jumaluuteen kuuluvat Isä ja Hänen ainosyntyinen Poikansa. Isä on Jeesuksen Kristuksen Jumala ja myös meidän Jumalamme: ”Jeesus sanoi hänelle: ’Älä koske minuun, sillä minä en ole vielä noussut Isäni luo. Mene veljieni luo ja sano heille, että minä nousen minun Isäni luo, ja teidän Isänne luo, minun Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo” Joh.20:17.

Haudasta ylösnoussut Vapahtajamme lausui nämä sanat opetuslapsilleen noin 2000 vuotta sitten. Ennen kuolemaansa ristinpuulla Jeesus lupasi tulla toisen kerran Isänsä luota maan päälle, tällä kertaa hakemaan kaikkien aikojen pelastettunsa taivaskotiin. ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Sanoisinko minä muuten teille, että menen valmistamaan teille asuinsijaa? Vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, minä tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen” Joh.14:1–3.

Jumalan Pojan ensimmäinen tulo oli ennalta ilmoitettu Mooseksen ja profeettojen kautta. Jeesus Kristus täytti nuo ennustukset pienintä piirtoa myöten. Samoin Hänen toinen tulemisensa on ennalta ilmoitettu Raamatun profetioissa, ja siihen liittyvät tapahtumat ovat täyttymässä ja tulevat täyttymään juuri niin kuin Jumala on ne Poikansa kautta ennalta ilmoittanut.

Jeesuksen toista tuloa edeltävät ennustukset ovat parhaillaan täyttymässä! Tutkikaamme niitä Raamatusta, ettemme eksyisi niin kuin muinainen Israel, minkä Saatana sai johdettua pahasti harhaan. Tänäkään päivänä suuri osa juutalaisista ei hyväksy Jeesusta Vapahtajakseen, vaan ovat aikeissa palauttaa muinaisen uhripalvelusjärjestelmän eläinuhreineen, vaikka Kristus oli se todellinen uhri, johon eläinuhrit viittasivat. Kuollessaan ristillä Jeesus Kristus lakkautti muinaisen seremonialain eläinuhreineen.

Maailman hengellinen tila Jeesuksen tullessa

Jeesuksen tullessa aito usko oikeaan Jumalaan on harvinaista. ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä?” Luuk.18:8, loppuosa. Spiritismi ja laittomuus vallitsevat maan päällä. ”Silloin monet luopuvat uskosta sekä kavaltavat ja vihaavat toisiaan. Monia vääriä profeettoja nousee, ja he eksyttävät monia. Laittomuuden päästessä valtaan useimpien rakkaus kylmenee” Matt.24:10–12. ”Oikeus torjutaan pois, ja vanhurskaus on kaukana. Totuus kompastelee torilla, eikä rehellisyydelle ole sijaa. Totuus on kadonnut, ja joka pahasta luopuu, ryöstetään paljaaksi” Jes.59:14,15. ”Tiedä, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskujia, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihollisia, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia. Heissä on Jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Karta sellaisia” 2.Tim.3:1–5.

Luopumuksen tila seurakunnissa Jeesuksen tullessa

Aikamme seurakuntien luopumusten surullisena esimerkkinä on nykyinen Adventtikirkko. Muinaiset israelilaiset olivat seitsemännen päivän adventisteja, sillä he viettivät oikeaa Luojan pyhittämää sapattia perjantai-illan auringonlaskusta lauantai-illan auringonlaskuun IV käskyn mukaan (2.Moos.20:8–11) ja odottivat Messiaan tuloa: ”Hän tapasi ensiksi veljensä Simonin ja sanoi hänelle: ’Me olemme löytäneet Messiaan’, käännettynä: Kristuksen” Joh.1:41. Samarialaisetkin tiesivät odottaa Messiaan tuloa: ”Nainen sanoi: ’Minä tiedän, että Messias tulee, Hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun Hän tulee, Hän ilmoittaa meille kaiken” Joh.4:25.

Jumalan Pojan tullessa Ihmisen Pojaksi maan päälle, oli silloinen Jumalan omaisuuskansa suuren luopumuksen tähden pakanallisen Rooman vallan alaisuudessa, ja he odottivat vapauttajaa sen jumalattoman vallan ikeestä. Synnin sokeudessaan he eivät ymmärtäneet kirjoituksia ja siksi päätyivät surmaamaan Hänet, joka tuli vapauttamaan Häneen uskovat synnin orjuudesta (katso Matt.1:21). Samoin nytkin, Ihmisen Pojan tullessa maan päälle toisen kerran, nyt hakemaan lunastettunsa taivaskotiin, on nykyinen Israel, eli Seitsemännen päivän adventistiseurakunta, suuren luopumuksensa tähden paavillisen Rooman vallan alaisuudessa, eikä tämäkään seurakunta tunne etsikkoaikaansa, joka on pian ohi mennyt. ”Sinulle tulevat päivät, jolloin vihollisesi saartavat sinut vallilla, piirittävät sinua ja ahdistavat sinua joka puolelta. He kukistavat sinut maan tasalle, surmaavat sinussa olevat asukkaasi eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, koska et tuntenut etsikkoaikaasi” Luuk.19:43,44. Näin tapahtui Jerusalemin temppelille sekä sen synnin sokaisemille asukkaille vuonna 70 jKr. Historia toistuu! Samoin tulee käymään nimiadventisteille, katso Hes.9. luku.

Seitsemännen Päivän Adventtikirkko ei enää ole Yehovah’n käskyt pitävä kansa; ei sittenkään, vaikka sen pääkonferenssin kaupallinen osasto on vääryydellä ja viekkaudella rekisterisuojannut Jumalan jäännökselle antaman nimen ”Seitsemännen päivän Adventistit” kaupalliseksi tavaramerkikseen, eli heistä on tullut virallisesti ”tavaramerkkiadventisteja” eli ”nimiadventisteja”.

Suurin luopumus

Suurin luopumus minkä SPA-kirkko on tehnyt, on se, että se on vaihtanut Israelin Jumalan Yehovah’n (YHVH), Babylonin jumalaan Kolminaisuuteen. Yehovah’n vallan merkki on viikon seitsemännen päivän Sapatti. Hän on maailmankaikkeuden Luoja ja Hallitsija. Pakanallisen Kolminaisuuden vallan merkki on viikon ensimmäisen päivän sunnuntai (laske keskiviikosta, mikä on todellinen viikon ensimmäinen ja seitsemäs päivä). Tästä seuraa väistämättä, että viimeinen taistelu sieluistamme totuuden ja valheen eli Kristuksen ja Saatanan välillä käydään Jumalan lain ja ihmiskäskyjen välillä.

Ennen Jeesuksen tuloa on maailmalle julistettava totuus pelastuksen kannalta tärkeistä asioista, jotta ihmiset osaisivat valita puolensa; joko Kristuksen tai Saatanan. Sapattitotuus on yksi niistä. ”Näin, että Jumalalla oli lapsia, jotka eivät (vielä) näe eivätkä pidä Sapattia. He eivät olleet hylänneet sen valoa. Ja ahdistuksen ajan alkaessa meidät täytettiin Pyhällä Hengellä, kun menimme eteenpäin ja julistimme Sapattia täydellisemmin. Tämä raivostutti kirkot ja nimiadventistit, koska he eivät kyenneet kumoamaan Sapatin totuutta." Ellen G. White: Review and Herald 21. heinäkuuta 1851.

Luopuneet nimiadventistit viettävät vielä Sapattia muodollisesti, mutta sunnuntailakien yhä voimistuessa he tulevat hylkäämään myös neljännen käskyn ”Muista pyhittää Sapatin päivä…” ja vaihtamaan lepopäivänsä Sapatista sunnuntaille, näin sanoo profetian Henki. Adventtikirkko on yhtynyt ekumeniassa suureen Babyloniin, eli paavikirkkoon ja langenneisiin protestanttisiin kirkkokuntiin, joiden jumalana on pakanallinen Kolminaisuus, jonka myötä nimiadventistitkin ovat omaksuneet naispappeuden sekä jo paikoin myös homouden ja lesbouden.

Seitsemännen päivän adventistien keskuudessa vaikuttaa liike ”Seventh-Gay Adventists”, sekä on olemassa paikallisia SPA-seurakuntia, jotka toivottavat avoimesti LGBTQ- henkilöt tervetulleiksi sellaisinaan jäsenikseen, kuten Hollywood Church ja Crosswalk Church, vaikka maailmanlaajuinen SPA-kirkko onkin vielä muodollisesti homoutta ja lesboutta vastaan. Kuuluessani vielä 1980-luvulla Adventtikirkkoon, muistan Adventtiairuessa olleen kirjoituksen, jossa homous ja lesbous selitettiin olevan synnynnäinen ominaisuus, eikä Jumalalle kauhistus ja synti, josta olisi tehtävä parannus.

Todellinen Jumaluus

Seitsemännen päivän Adventistien uranuurtajien uskonperiaatteissa vuodelta 1872 sanotaan Jumalasta ja Hänen Pojastaan:

I - että on olemassa yksi Jumala, persoonallinen, hengellinen olento, kaiken luoja, kaikkivoipa, kaikkitietävä ja ikuinen; ääretön viisaudessa, pyhyydessä, oikeudenmukaisuudessa, hyvyydessä, totuudessa ja armossa; muuttumaton ja kaikkialla läsnä Hänen edustajansa, Pyhän Hengen, välityksellä. Ps.139:7.

II – että on olemassa yksi Herra Jeesus Kristus, iankaikkisen Isän Poika, Hän, jonka kautta Hän loi kaiken ja jonka kautta ne pysyvät voimassa; että Hän otti päällensä Aabrahamin siemenen luonteen langenneen rotumme lunastukseksi; että Hän asui ihmisten keskuudessa, täynnä armoa ja totuutta, eli esimerkkinämme, kuoli uhrinamme, herätettiin vanhurskauttamiseksemme, nousi korkeuksiin ainoaksi välittäjäksemme taivaan pyhäkössä, jossa Hän vuodatetun verensä ansioiden kautta varmistaa anteeksiannon kaikkien niiden synneistä, jotka katuvina tulevat Hänen luokseen; ja pappistyönsä viimeisenä osana, ennen kuin Hän ottaa valtaistuimensa kuninkaana, Hän sovittaa suurena sovituspäivänä kaikkien tällaisten synnit, ja heidän syntinsä pyyhitään sitten pois (Ap.t.3:19) ja kannetaan pois pyhäköstä, kuten näkyy leeviläisen pappeuden palveluksessa, joka ennakoi ja esikuvasi Herramme palvelutyötä taivaassa. Katso 3.Moos.16; Hepr.8:4,5; 9:6, 7; jne.

Adventistien uranuurtajien ja heidän jälkeläistensä Raamattuun perustuva käsitys Jumaluudesta ilmenee muuttumattomana vuodesta 1872 uskon periaatteissa sekä seurakunnan vuosikirjoissa vuosilta 1889–1931 eli vielä 16 vuotta Jumalan sanansaattajan Ellen Whiten kuoleman jälkeen! Se on muuttumatonta totuuden valoa, jonka Jumala Yehovah on antanut itsestään ja synnyttämästään Pojasta.

Isä Jumala on aina ollut, mutta Poika on joskus muinaisuudessa ennen luomisaikojen alkua Isästä syntynyt: Psalmi 2:7: ”Minä ilmoitan, mitä Yehovah on säätänyt. Hän lausui minulle: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”.  Isä Jumala on ainoa tosi Jumala, josta kaikki on lähtöisin, ensin Poika, sitten Pojan kautta koko universumi luomakuntineen: Joh.1:3: ”Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan. Ilman Häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on”. Isä on Pojankin Jumala Joh.20:17: ”Jeesus sanoi hänelle: ’Älä koske minuun, sillä minä en ole vielä noussut Isäni luo. Mene veljieni luo ja sano heille, että minä nousen minun Isäni luo ja teidän Isänne luo, minun Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo’.”

Adventtikirkon uusi käsitys Jumaluudesta:

Herramme Jeesuksen Kristuksen herättämästä vuosien 1840–1844 adventtiliikkeestä on suuren luopumuksen vuoksi muodostunut uusi seurakunta, vaikka se yhä teeskentelee olevansa Jumalan käskyt pitävä jäännösseurakunta.

Todisteena tästä esitän nykyisen Adventtikirkon 28 -kohtaisista perususkomuksista kohdan 2. (Kolminaisuus hyväksyttiin virallisesti SPA:n jumalaksi vuoden 1980 yleiskokouksessa Texasissa, USA:ssa):

”On olemassa yksi Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki, kolmen yhtä ikuisen persoonan ykseys. Jumala on kuolematon, kaikkivoipa, kaikkitietävä, kaikkea korkeampi ja aina läsnä oleva. Hän on ääretön ja ylittää ihmisen käsityskyvyn. Kuitenkin hän on tehnyt itsensä tunnetuksi ilmoittamalla itsensä. Jumala, joka on rakkaus, on ikuisesti arvollinen saamaan koko luomakunnan ylistyksen, palvonnan ja palveluksen. (1. Moos. 1:26; 5. Moos. 6:4; Jes. 6:8; Matt. 28:19; Joh. 3:16; 2. Kor. 1:21–22, 13:13; Ef. 4:4–6; 1. Piet. 1:2.)”

Nämä Kolminaisuuden tueksi laaditut Raamatun jakeet eivät todista Kolminaisuudesta, paitsi Matt.28:19, joka on paavikirkon kolminaisuutta varten tekemä väärennös, johon alkujaan kuului, ja yhä kuuluu, kolmesti kastaminen.

Nimiadventistit uskovat, että ”On olemassa yksi Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki, kolmen yhtä ikuisen persoonan ykseys.” Tällaista Israelin jumalaa ei Raamatusta löydy, sillä Jumala sanoi Pojalleen: ’Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme… Jumala loi ihmisen (hepr. adam) omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi Hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” Jumala loi Poikansa kautta vain yhden Aadamin omaksi kuvakseen eikä kolmea identtistä Aadamia. ”Mies ei saa peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia. Nainen taas on miehen kunnia” 1.Kor.11:7.

”Mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät.”

Naisen luominen miehen kyljestä kuvaa Jumalan Pojan syntymää Isästä. Raamatussa nainen (hepr. neqebah) kuvaa Kristuksen verellään lunastamaa seurakuntaa: ”Miehet, rakastakaa kukin vaimoanne, kuten Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta” Efes.5:25. Kristuksen puhkaistusta kyljestä syöksynyt veri- ja vesivirta puhdistaa Kristuksen jäännösseurakunnan, jossa ei tule olemaan tahraa eikä ryppyä. ”Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaisia kuten Herralle, sillä mies on vaimonsa pää, kuten Kristus on seurakunnan pää, Hän (seurakunta)ruumiin Vapahtaja. Kuten seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin kukin miehelleen kaikessa alamaisia. Miehet, rakastakaa kukin vaimoanne, kuten Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta. Hän pyhittää ja puhdistaa sen vesipesulla sanan kautta, asettaakseen eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan olisi pyhä ja nuhteeton” Efes.5:22–27.

Suurimman luopumuksen seuraukset

Katolisen kirkon pakanuudesta omaksuma Kolminaisuus on Saatanan kapinaa Jumalan säätämää järjestystä vastaan. ”Minä tahdon teidän tietävän, että Kristus on jokaisen miehen pää, mies on naisen pää, ja Jumala on Kristuksen pää” 1Kor.11:3.  Tässä on järjestys Jumalan vallan alaisuudessa. Miksi ei mainita Pyhää Henkeä siihen kuuluvaksi? Siksi, että Isän Henki on Isä itse ja Pojan Henki on Poika itse. Yksin edellä luettu Raamatun jae paljastaa Kolminaisuuden pakanajumalaksi, eli Saatanaksi, joka halusi nousta kolmanneksi, ”Korkeimman vertaiseksi” Jes.14:14. Pyhä Henki ei ole Jumalan ja Kristuksen rinnalla kolmas erillinen jumalolento, vaan Se on Jumaluuteen kuuluva ominaisuus: Jeesus voi Henkensä kautta olla läsnä missä ikinä haluaa samoin kuin Isäkin, ja samaan aikaan istua Isänsä kanssa Hänen valtaistuimellaan. Isä Jumala on Henkensä kautta Pojassaan Kristuksessa, Kristus on Henkensä kautta Isässään ja meissä, Hänen opetuslapsissaan. ”Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä” Joh.14:20. Jeesus Kristus itse on tuo luvattu ”toinen puolustaja”, totuuden Henkenä, ei enää ihmisyyteen sidottuna, jakeet 16–18.

"Ihmisyyteen sidottuna Kristus ei voinut olla joka paikassa henkilökohtaisesti; siksi heidän eduksensa oli täysin se, että Hän jättäisi heidät, menisi Isänsä luo ja lähettäisi Pyhän Hengen seuraajakseen maan päälle. Pyhä Henki on [Kristus] itse, ihmiskunnan persoonallisuudesta riisuttu ja siitä riippumaton. HÄN edustaisi itseään Pyhän Hengen läsnäolona kaikissa paikoissa” Ellen G. White, Kirje 119, 18. helmikuuta 1895.

Koska Poika on Isästään Jumalasta syntynyt, Hänen Henkensä ja olemuksensa on aivan sama, kuin Isän Jumalan (Room.8:9).

Seurakunnan luopumus on eräs Jeesuksen tulon varmoista merkeistä

Jeesus ennustaa valitsemansa apostoli Paavalin kautta seurakuntansa suuresta luopumuksesta: ”Älkää myöskään antako kenenkään harhauttaa itseänne millään tavalla. Se päivä ei näet tule, ennen kuin ensin tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä kaiken jumalana tai jumaloitavana pidetyn yläpuolelle, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” 2.Tess.2:3,4.

Heti Paavalin kuoltua apostolinen seurakunta alkoi luopua evankeliumin puhtaasta totuudesta.

”Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät säästä laumaa. Teidän omasta joukostannekin nousee miehiä, jotka puhuvat sellaista mikä on väärää ja nurjaa, vetääkseen opetuslapsia mukaansa” Apt.20:29,30.

Pakanallisen Rooman vallan alaisena langennut seurakunta yhdisti kristinuskon pakanuuteen, näin syntyi Kristusta ja Jumalaa vastustava hirmuhallitsija Rooman piispa, paavinvalta, joka keisarillisen Rooman vallan hajottua peri Rooman keisarien arvonimet ja aseman yli Euroopan kuninkaiden päiden. Koko senaikainen seurakunta ei kuitenkaan hyväksynyt uusia pakanallisia tapoja ja perinteitä, harvat pitäytyivät puhtaassa Sanassa, vaikka paavinvalta yhdistyneenä valtiovaltaan pyrki heidät tuhoamaan. Näin toteutuivat Raamatun sanat 2.Tess.2:3,4.

Ensin tapahtuu luopumus

Niin kuin ensimmäisessä, niin viimeisessäkin seurakunnassa on tapahtuva suuri luopumus ennen Jeesuksen II tuloa. Näin Raamattu ennustaa ja näin ennustus on toteutunut. Ensimmäisestä syntyi paavikirkko ja viimeisestä on syntymässä paavikirkon kuva (katso Ilm.13:14).

SPA-tavaramerkkiseurakunta on jo vuosikymmeniä ollut Yehovah’n vanhurskaan seurakunnan vainoajan, paavinvallan, kuva. Heti Jumalan sanansaattajan Ellen Whiten kuoltua alkoivat jesuiitat soluttautua adventtiseurakuntaan, sen yliopistoihin sekä johtotehtäviin, muuttaakseen seurakunnan paavinvallalle suopeaksi. Myyräntyön hedelmät ovat nyt nähtävissä!

 Vuosien 1840–1844 adventtiherätyksessä syntyneestä SPA-seurakunnasta on vuosikymmenten kuluessa jesuiittojen vaikutuksesta muodostunut uusi seurakunta ”Laodikea”, joka on alkuperäisen Filadelfian seurakunnan (Ilm.3:7–13) irvikuva.

”Minä annan sinulle Saatanan synagogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia (eli seitsemännen päivän adventisteja) vaikka eivät ole, vaan valehtelevat. Minä panen heidät tulemaan ja kumartumaan sinun jalkojesi eteen tietäen, että minä rakastan sinua” Ilm.3:9. Tämä ennustus on toteutuva pian edessä olevana suuren ahdistuksen aikana juuri ennen Jeesuksen II tuloa kunniassaan ja kirkkaudessaan hakemaan lunastettunsa taivaskotiin (Dan.12:1; Matt.16:27; 25:31).

Millaisia ovat jesuiitat?

Kirjassa Suuri Taistelu Kristuksen ja Saatanan välillä s.153–154, Kristuksen Henki paljastaa jesuiittojen todellisen olemuksen:

”Uskonpuhdistuksen ensimmäiset voitot olivat takanapäin, ja Rooma kokosi uusia joukkoja sen tuhoamiseksi. Perustettiin jesuiittaveljestö, paavinkirkon puolustajista julmin, häikäilemättömin ja mahtavin. Jesuiitat eivät piitanneet luonnollisen kiintymyksen vaatimuksista ja omantunnon äänestä eivätkä tunnustaneet muita sääntöjä ja siteitä kuin oman järjestönsä antamat.

Kristuksen evankeliumi oli tehnyt kannattajansa kykeneviksi kohtaamaan kärsimyksiä, sietämään kylmää, nälkää, raadantaa ja köyhyyttä, korottamaan totuutta piinapenkistä, vankityrmästä ja polttoroviosta välittämättä. Jesuiittojen oppi teki kannattajansa niin fanaattisiksi, että he pystyivät kohtaamaan samanlaisia vaaroja ja vastustamaan totuuden voimaa kaikilla petoksen aseilla. Mikään rikos ei ollut heille liian suuri, ei mikään petos liian alhainen, eikä mikään valepuku liian vastenmielinen. Heidän vakaa aikomuksensa oli tuhota protestantismi ja palauttaa paavin ylivalta.

He vierailivat vankiloissa ja sairaaloissa, auttoivat sairaita ja köyhiä ja käyttivät Jeesuksen pyhää nimeä, Hänen, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää. Mutta moitteeton ulkokuori kätki usein alleen rikollisia ja vaarallisia aikeita. 

Järjestön perusperiaatteita oli, että tarkoitus pyhittää keinot. Valehtelu, varkaus, väärä vala ja salamurha olivat suositeltavia, kun ne palvelivat kirkon etua. Jesuiitat soluttautuivat valtion virkoihin, etenivät kuninkaiden neuvonantajiksi ja vaikuttivat kansakuntien politiikkaan (esim. nykyinen jesuiitta Anthony Fauci, koronakeisari). He ryhtyivät palvelijoiksi vakoillakseen isäntiään. He perustivat oppikouluja ruhtinaille ja aatelisille ja kouluja rahvaalle. Protestanttisten vanhempien lapsia houkuteltiin noudattamaan paavinkirkon rituaaleja. Näin pojat kavalsivat vapauden, jonka puolesta isät olivat ponnistelleet ja uhrautuneet. Mihin tahansa jesuiitat menivät, siellä paavikunnan asema elpyi.

Heidän valtansa lisäämiseksi julkaistiin bulla, joka vakiinnutti uudelleen inkvisition. Paavilliset hallitsijat käynnistivät jälleen tämän kammottavan tuomioistuimen toiminnan, ja salaisissa vankityrmissä tehtiin taas julmuuksia, jotka ovat liian kammottavia päivänvaloon tuotaviksi. Monissa maissa tuhannet kansan parhaimmistoon kuuluvat, kaikkein älykkäimmät ja oppineimmat, surmattiin tai ajettiin maanpakoon.” Näin kirjoittaa jesuiitoista Jumalan sanansaattaja Ellen White. Paavi Franciscus oli ensimmäinen jesuiittavalan vannonut paavi.

Jesuiitat ovat vuosikymmenten kuluessa soluttautuneet kaikkiin protestanttisiin seurakuntiin saaden ne myötämielisiksi paavinvallalle, joka on Kristuksen ja Hänen seuraajiensa suurin vihollinen ja vainoaja maan päällä. Niinpä anglikaaninen piispa Tony Palmer julistaa 9.3.2014 päivätyssä YouTube-videossa, että ”The Protest is Over” – Protesti on ohi. Mutta näinhän ei ole. Viimeisen taistelun Kristuksen ja Saatanan välillä tulee voittamaan Sapatin Herra ja Hänen uskolliset protestanttiset seuraajansa. ”Ne sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava ne, sillä Hän on herrojen Herra ja kuningasten Kuningas. Kutsutut,  valitut ja uskolliset voittavat Hänen kanssaan” Ilm.17:14.

Mikä on Yehovah’n seurakunta Jeesuksen tullessa?

Kautta aikojen Jumalan todellinen seurakunta on muodostunut Kristuksen uskollisista seuraajista. Ilmestyskirjassa viimeinen elossa oleva Jeesuksen uskollinen seurakunta on Filadelfian seurakunta (Ilm.3:7–13), joka sai nimekseen Seitsemännen päivän adventistit, ja josta vähitellen muodostui luopumuksen myötä Laodikean seurakunta (Ilm.3:14–22), joka varasti itselleen Jumalan jäännökselleen antaman nimen Seitsemännen päivän adventistit, rekisteröimällä sen kaupalliseksi tavaramerkiksi, jota se käyttää vainon välineenä uskollista Filadelfian seurakuntaa vastaan. 

Rakastan Seitsemännen päivän Adventtiseurakuntaa, mutta vihaan sen luopumuksia. Alkuperäinen, Jumalalta saatu adventtisanoma on kirkasta raamatunvaloa, josta ei olisi saanut luopua. Muuta liikettä ei tule, kuin suuri herätys- ja uskonpuhdistusliike adventtikansan keskuudessa. Näin on Ihmisen Poika luvannut. "Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon" Ilm.14:12. Aamen!

Reino Kuikka

kuikkareino@gmail.com